Taas joku verosuunnittelee, poliitikot paheksuvat ja kansa on kateellinen

Räty-gaten mainingeissa tuli tässä purkauduttua laajemminkin ärtymyksestä, jolla verokikkailusta syytetään milloin ketäkin ja paheksutaan ilman, että ymmärretään mistä on kyse - tai vaivaudutaan ymmärtämään.

Ne pahat lääkäriyhtiöt? Mistä on oikeasti kyse?

Otetaan lääkäriasema, jossa on kaksi lääkäriä. Eli lääkäriyhtiö X, jossa on osakkaana tasaosuuksin lääkärit A ja B, joista molemmat ottavat vastaan omia asiakkaitaan. Lääkäriyhtiön tulos kokonaisuudessaan muodostuu A:n ja B:n vastaanottotoiminnan tuottojen ja heidän toiminnastaan aiheutuneiden kulujen erotuksesta.

Ajatellaanpa, että yhtiön tulos on seuraava (esimerkki 1):

                             A:n tuotot        100
                             B:n tuotot        100
                                                        200

                             A:n kulut           -50
                             B:n kulut           -50
                             Yleiskulut          -20
                                                      -120

                             Yhtiön tulos     80

Esimerkissä A ja B ovat osallistuneet yhtiön tuloksen tekemiseen yhtä suurella osuudella, joten ei ole ongelmaa siinä, että he saavat yhtiön tuloksesta osinkoja omistustensa suhteessa 50/50.

Lääkärit tuppaavat käymään vastaanotoilla myös muissa pakoissa. Otetaan esimerkki, jossa A päättää hiukan ryhtyä laiskottelemaan ja lopputulos onkin seuraava (esimerkki 2):

                             A:n tuotot        30
                             B:n tuotot        100
                                                        130

                             A:n kulut           -10
                             B:n kulut           -50
                             Yleiskulut          -15
                                                        -75

                             Yhtiön tulos     55

Omistusten suhteessa tulos jakautuisi tasan molemmille lääkäreille. Lääkäriyhtiöiden katalassa verojärjestelyssä oli kyse siitä, että yhtiön tulos jaettiin lääkäreille heidän omistuksen suhteestaan poiketen perustuen sisäisen laskentatoimen riittävän tarkkaan laskentaan, esimerkkitapauksessamme seuraavasti (esimerkki 3):

                             A:n tuotot                                  30
                             A:n kulut                                   -10
                             A:n osuus yleiskuluista            -5
                             A:n tulos                                     15

                             B:n tuotot                                  100
                             B:n kulut                                     -50
                             B:n osuus yleiskuluista             -10
                             B:n tulos                                       40

Ja näin saadaan yhtiön tulos jaettua osakkaille heidän työpanoksen suhteessa, kun koko yhtiön tulos käytännössä muodostuu osakkaiden työpanoksesta tai työpanoksettomuudesta. Verrataan esimerkkien 2 ja 3 verotettavaa tulosta. Esimerkissä 2 se on 55. Esimerkissä 3 ne ovat 15 ja 40 eli yhteensä 55. Molemmissa tapauksissa yhtiöt maksavat veroja täsmälleen saman verran. Rakenteella ei siis ole verotuksellista merkitystä tässä vaiheessa (kts. seuraava kappale).

Miksi sitten tällainen yhteinen yhtiö? Siksi, että on huomattavasti yksinkertaisempaa ja edullisempaa järjestää lääkärikeskustoiminta yhteen yhtiöön – eli nuo yleiskulut. Sama lopputulos saadaan siten, että molemmat lääkärit perustavat oman yhtiön, joka solmii sopimussuhteet yhteiseen lääkäriasemayhtiöön, joka tarjoaa näitä vastaanotto-, tila-, taloushallinto-, hoitaja-, materiaali- yms. palveluita ristiin rastiin yhtiöiden välillä. Mitä suurempi lääkärikeskus, sitä monimutkaisempi rakenne ja hallinto – ja sitä kalliimpi järjestely. Ja mitä kalliimpi järjestely, sitä kalliimmat vastaanottomaksut. Tosiasiallisesti edellä yhtiöverojen vertailussa pitäisi siis todeta, että erillisten yhtiöiden osalta yleiskulut ovat molemmilla suuremmat ja siten verotettavat tulot pienemmät.

Otetaan edellä mainittu esimerkki:

                             Lääkäriasemayhtiö X
                             X:n tuotot                                     25 (käytännössä yleiskulut)
                             X:n kulut                                      -20
                             X:n tulos                                        5

                             Lääkäriyhtiö A
                             A:n tuotot                                     30
                             A:n kulut                                      -10
                             A:n yleiskulut                              -10
                             A:n tulos                                       10

                             Lääkäriyhtiö B
                             B:n tuotot                                     100
                             B:n kulut                                        -50
                             B:n yleiskulut                               -15
                             B:n tulos                                        35

Yllä esimerkissä X:n tuotot eli lääkäreiden yhtiöiden yleiskulut ovat suuremmat, koska eihän lääkäriasemayhtiö voi tarjota palveluitaan katteetta. Itse asiassa molempien lääkäreidenkin yhtiöiden tuloslaskelmassa pitäisi varata molemmille yhtiöille vielä lisää omia yleiskuluja. Toisin sanoen, jos lääkäreiden tuottotavoite olisi sama, niin tuottoja (=vastaanottomaksut) tulisi kasvattaa.

Huom. Emme ole vielä puhuneet lääkärin verotuksesta mitään.

Kuten yllä käy ilmi, lääkärin ansio määräytyy sen mukaan paljonko hän tekee töitä ja tulosta. Jos itselleen maksaa palkkaa, se pienentää luonnollisesti omaa tulosta ja edellyttää, että vähintään palkan, omien kulujen ja yhteiskulujen osuuden verran täytyy ottaa vastaan. Tällaista riskiä ei työntekijöillä ole. Malli mahdollistaa myös lääkäreiden liikkumisen sekä julkisen että yksityisen sektorin palveluksessa, mikä sekään ei liene huono asia.

Miksi holdingyhtiö?

Tuossa liiketoiminnallisesti edullisemman yhteisen lääkäriyhtiön rakenteessa on ongelmana verotus. Kun verotus menee aina omistusten suhteessa, niin se johti järkyttävän kalliiseen verotukseen niiden osakkaiden osalta, jotka ahkeruudellaan tekivät suuremman osan tuloksesta.

Liiketoimintamalliin kuuluu olennaisesti se, että tulos jaetaan aina kaikille. Lääkäriasemilla lääkärit vaihtuvat ja näin yhtiön arvo saadaan pidettyä pienenä, jotta uusien lääkäreiden ei osakkaaksi tullessaan tarvitse maksaa muiden lääkäreiden aiemmista tuotoista, joihin eivät ole edes oikeutettuja.

Osinkoja verotettiin tuolloin 9 %:iin yhtiön osakaskohtaisesta nettovarallisuudesta pääomatuloina, jotka 90.000 euroa verovapaana. Näissä lääkäriyhtiöissä vuotuinen tulos muodostuu kulloisenkin vuoden vastaanottotoiminnasta ja tulos jaetaan kokonaisuudessaan lääkäreille. Yhtiöön ei siten kerry nettovarallisuutta ja koko osinko menee ansiotulona verotettavaksi (kyllä, osinkokin voidaan verottaa ansiotuloverotaulukon mukaan), mikä rankaisee rajusti erityisesti niitä ahkeria lääkäreitä. Ratkaisuksi on usein haettu sitä, että jokainen lääkäri perustaa holdingyhtiön, jonka kautta omistavat yhteistä lääkäriyhtiötä. Tällöin osinko yhteisestä lääkäriyhtiöstä tulee verovapaana (lääkäriyhtiön maksaman yhteisöveron jälkeen!) holdingyhtiöön. Tämä yleensä uutisoidaan, että joku henkilö olisi saanut verovapaita osinkoja, vaikka kyseinen henkilö ei vielä ole saanut mitään. Tämän jälkeen jokainen lääkäri voi itse päättää omasta osingon nostamisestaan oman yhtiön osalta.

Joku voisi kysyä, että tässähän tulee yhtä monta yhtiötä. Mutta kyse onkin siitä, että kaikki liiketoiminta saadaan pysymään yhteisessä lääkäriyhtiössä holdingyhtiöiden vain omistaessa, jolloin liiketoiminnalliset ja kustannusedut säilyvät.

Tässä on se verosuunnittelumahdollisuus. Voi jättää osinkoa nostamatta joskus tulevaisuudessa nostettavaksi. Tämä mahdollisuus toki on kaikilla yrittäjillä. Menettääkö tässä valtio jotain? Periaatteessa, jos kaikkien pitäisi toimia tyhmästi. Kyse onkin enemmänkin verotuksen lykkääntymisestä hetkeen, jolloin osinko nostetaan. Ja tuo maaginen 90.000 euroa verovapaita osinkoja. Se edellyttää, että yhtiö joka osinkoa jakaa on tehnyt tulosta 1.000.000 euroa yhteisöverojen jälkeen. Siinä saa lääkäri tutkia flunssaa aika kauan. Ja yhtiökin on siis maksanut tuohon mennessä veroja 325.000 € vanhalla verokannalla laskettuna.
 
Paha verosuunnittelu?

Holdingyhtiöjärjestelyn suurin verosuunnittelun elementti on siis se, että saadaan liiketoimintaa tukeva toimintamalli, jossa vältetään tarpeettoman suuret verokustannukset - ei niinkään verojen välttäminen tai minimoiminen. Jos se ahkera lääkäri tekee isomman tuloksen ja hänelle maksettaisiin se ilman holdingyhtiötä osinkona se menisi kokonaan verolle ansiotuloveroprosentin mukaan (lähelle 60%). Kun hän ei sitä kaikkea välttämättä yhtenä vuotena tarvitse henkilökohtaiseen kulutukseen, voidaan sitä jakaa hänelle vuosittain alhaisemmalla veroprosentilla, mutta ei edelleenkään verotta. Ja aina löytyy se joku, joka se miljoonan tuloksen tekee ja saa (tai siis ennen sai) verovapaitakin osinkoja yhteisöveron maksun jälkeen - ja onneksi niitäkin löytyy.

Onko se pahaa verosuunnittelua? Minusta se verosuunnittelumielessä rinnastuu täysin siihen, että perhe miettii kenen verotuksessa joku vähennys kannattaa tehdä tai opiskelija pohtii kannattaako tehdä vielä yksi kuukausi kesätöitä kun menettää x kuukautta opintotukea.

Toki järjestelyssä voi olla suuriakin verohyötyjä, jos ensin tekee sen miljoonan verojen jälkeen. Ne, jotka sen tekevät ansaitsisivat onnittelut.  Suurimmat verohyödyt liittyy siihen, että kerää holdingyhtiöönsä verovapaita osinkoja (=ei henk.koht. kulutukseen) vuosien ajan ja sitten nostaa suuremman nettovarallisuuden turvin alhaisemmalla veroprosentilla vähitellen. Tässä on kuitenkin edelleen taustaoletuksena, että varoja kerätään (=tehdään tulosta ja maksetaan yhteisöveroa) ja varoja nostetaan vähitellen.

Ja nykyään: jos osinko perustuu työpanokseen tässä kuvatulla tavalla, verotetaan se aina ansiotulona sai osingon yhtiö tai henkilö.

Itse Räty-Gatesta - Rädyn veronkierron määrä?

Lehtitietojen mukaan Rädyn holdingyhtiö on saanut ”verovapaita” osinkoja. Lehtitietojen mukaan Rädyn holdingyhtiö on saanut osinkoja yhteensä 20.000 euroa vuosina 2006-2011. Tämä tarkoittaa siis reilua kolmea tonnia vuodessa. Silloisella yhteisöverokannalla se tarkoittaa, että Rädyn on tullut vastaanottotoiminnallaan tehdä tulosta kulujen jälkeen noin 26.500 euroa (4.415€/v), josta siis yhtiö ON maksanut veroa 24,5 %.

Unohdetaan nyt yksinkertaistamiseksi tuo tulon jakautuminen usealle vuodelle.

Yhtiön tulos     26.500 €
Yhteisövero     - 6.500 €
Nettotulos       20.000 €

Rädyn holdingyhtiön osinkotulot 20.000 €, jotka ovat kyllä verovapaita, mutta siksi, että liiketoimintayhtiö on niistä jo verot maksanut ja rahat eivät ole vielä omistajalla omistajan käytettävissä. Mitään veronkiertoa ei siis ole tässäkään holdingyhtiörakenteessa vieläkään syntynyt.

Tuolloin osingoista oli verovapaata enintään 90.000 €, mutta aina 9 % yhtiön nettovarallisuuteen saakka (nykyään 8%). Rädyn tapauksessa jos nostaisi kerralla tuon 20.000 € verovapaana myös osakkaalle pitäisi yhtiöön olla kertynyt nettovarallisuutta nykyään 250.000 €. Jotta Räty saisi verovapaana mainitut 20.000 € osingot, Rädyn tahdilla (3333 €/v) se tarkoittaisi, että vastaanottotoimintaa tulisi harjoittaa 75 vuotta ilman, että nostaa yhtään osinkoja välillä (ja siltikin yhtiö on jo verot maksanut). On siis todennäköistä, että Räty on osingoistaan maksanut veroa, jos on niistä itselleen nostanut.

Jos Räty olisi 6 vuoden uurastuksen jälkeen jakanut kerralla koko 20.000 euron osingon holdingyhtiöstään itselleen, menisi verotus seuraavasta (oletus ansiotuloveron 50%:n tasosta lehdistöstä):

”Verokikkailuversio”

Lääkäriyhtiön bruttotulos       26.500 €
Yhteisöverot                               -6.500 €
Nettotulos                                  20.000 €

Rädyn holdingyhtiön tulos     20.000 € (osinko)
Osinkoverot                               -6.370 €
Netto-osinko                             13.630 € (veroja siis yhteensä 12.870€)

”Palkansaajana” sama vastaanottotulo

Palkka                                           26.500 €
Verot                                           -13.250 €
Netto-osinko                               13.250 € (veroja 13.250 €)

Verosäästö siis 380 €.

Totuuden nimissä on sanottava, että toki Rädyn ei kannattaisi nostaa osinkoa kerralla, vaan vuosittain, jolloin verosäästö kasvaa. Jos uusia tuloja ei ole, nettovarallisuus pienenee joka vuosi, joten eipä tuota verosäästöäkään saa olennaisesti kasvamaan.

Johtopäätöksiä

Ensimmäinen johtopäätös on se, että toimittajat ja poliitikot eivät ymmärrä meidän verojärjestelmäämme, mutta silti innokkaasti kommentoivat siitä tehtyjä tulkintoja yksittäistapauksiin liittyen. Siinäkin olisi moralistille miettimistä.

Toinen johtopäätös on se, että verojärjestelmämme ei tue joustavaa yritystoiminnan harjoittamista etenkään ammatinharjoittajien ja vastaavien osalta.

Kolmas johtopäätös on se, että verojärjestelmämme ei ole tasapuolinen eri yhtiömuodoille tai eri tavoille järjestää liiketoimintaa – heikoimmassa asemassa lienevät ammatinharjoittajat, freelancerit ja muut yksinyrittävät.

Neljäs johtopäätös on se, että verojärjestelmämme sisältää niin rankan progression, että se ei kannusta työn tekemiseen ja liiketoiminnan harjoittamiseen tietyn rajan jälkeen, mikä korostuu erityisesti korkean koulutuksen ja ammattitaidon omaavien osalta.

Mietteitä

Mietteitä lehdistöstä. Rädystä on sanottu, että hän on muuttanut palkkatulojaan osinkotuloiksi. Näin teknisesti ehkä, mutta lääkäriasemien toimintamalleissa tuo oli tuona aikana sääntö eikä poikkeus. Vaihtoehtona olisi voinut olla jättää työpaikka ottamatta vastaan. Ja tuota muuntamista on paheksuttu verosuunnittelun takia. Edellä on osoitettu, että kyse on ollut ensisijaisesti liiketoimintamallista ja toissijaisesti kohtuuttoman veroseuraamuksen välttämisestä – ei verokikkailusta tai edullisimman tai verottomuuden saavuttamisesta.

Mietteitä poliitikoista. Lehdistön tekemän jutun jälkeen poliitikot riensivät kilvan tuomitsemaan Rätyä. Kuinka moni niistä oikeasti ymmärsi tuomitessaan, että mitä tuomitsevat?

Mietteitä moralisoinnista. Rädyn toimintamalli oli laillinen ja vieläpä yleinen sekä verotuksessa hyväksytty. Silti sanotaan, että se oli moraaliton, koska siinä vältettiin jotain veroja jossain kohtaa – mahdollisesti. Samalla ajatusmallilla meistä jokainen on yhtä moraaliton veronkiertäjä – muutammehan palkkatulojamme verottomiksi tekemällä mm. asuntolainan korkovähennyksiä, kotitalousvähennyksiä yms. omassa verotuksessamme.

Mietteitä Rädystä. Miksi Räty sitten meni kommentoimaan, ettei järjestelynsä ole ok? En tiedä.

Mietteitä itsestä. Aiemmin verokonsulttina työskennellessä ajattelin vahvasti, että verot ovat yritykselle yksi kuluerä muiden joukossa. Siksi pidin arvokkaana löytää verotehokkaita ratkaisuja niin kuin kauniisti sanotaan. Siirryttyäni yritykseen liiketoiminnan pariin on ajatukseni hiukan muuttunut. Verot ovat edelleenkin yritykselle kuluerä. Mutta tärkeintä on aina löytää liiketoiminnallisesti tehokkaimmat toimintamallit. Toisella mallilla voi olla korkeammat verokustannukset kuin toisella, mutta arvokkain on se joka on kokonaisuudessaan (verot toki huomioiden) se tehokkain – tuottojen ja kulujen kokonaisuuden osalta. Ja ei siksi, että omistajille jäisi enemmän – vaan siksi, että sillä verojen jälkeen jäävällä rakennetaan tulevaa liiketoimintaa. Uskon edelleen vahvasti, että uutta liiketoimintaa syntyy tehokkaammin varojen jäädessä yhtiöön, kuin valtion toimesta yrityksiltä kerätyillä varoilla.

Ps. Tässä kirjoituksessa on kommentoitu vanhentuneita verosäädöksiä. Älä käytä tätä kirjoitusta apuna omassa verosuunnittelussasi. Ota mieluummin minuun yhteyttä, niin perustan Suomen verotehokkaimman konsulttiyhtiön sinua palvelemaan ;)