Hyvä paha holdingyhtiö

Valtava määrä ihmisiä käy jälleen kriittistä verokeskustelua yritysverotuksesta ja tuloverotuksesta. Suurena murheena monilla on holdingyhtiöiden niin epäreilu verokohtelu. Koko kohkaaminen on pääosin turhaa, koska näiden kritisoijien faktatiedot ovat pielessä.

Mikä se holdingyhtiö on ja miten sitä verotetaan?

Holdingyhtiö on osakeyhtiö, joka omistaa yhden tai useamman osakeyhtiön osakkeita. Kyseistä osakeyhtiötä verotetaan kuten mitä tahansa muutakin osakeyhtiötä. Siis kuten mitä tahansa muutakin osakeyhtiötä, aivan samoilla säännöksillä.

Yritystoiminnan tuloksen verotus ja holdingyhtiö

Yritys A harjoittaa liiketoimintaa, joka tuottaa voittoa ennen veroja 500.000 €. Yritys A maksaa veroja 122.500 € ja sen nettotulos on 377.500 €. Kyseiseltä vuodelta yhtiön nettovarallisuus kasvaa 377.500 €.

Jos yrityksen A omistaa Holdingyhtiö AH, tällöin Yritys A harjoittaa liiketoimintaa, joka tuottaa voittoa ennen veroja 500.000 €. Yritys A maksaa veroja 122.500 € ja sen nettotulos on 377.500 €. Kyseiseltä vuodelta Yrityksen A nettovarallisuus kasvaa 377.500 €.

Lopputulos on verotuksessa siis sama, vaikka kyseessä on holdingyhtiön omistamassa yrityksessä harjoitettu liiketoiminta tai ilman holdingyhtiötä harjoitettu liiketoiminta.

Yritystoiminnan tuloksen verotus ja konserniavustus

Edelliseen jatkona, riittävän suuren omistusosuuden jälkeen tytäryhtiö voi jakaa konserniavustusta omistajalleen. Jos oletetaan, että Yritys A jakaa konserniavustuksena koko vuoden tuloksen ennen veroja, on lopputulos seuraava:

Yritys A:n liikevoitto 500.000 €, josta vähennetään konserniavustus 500.000 €, eli Yritys A:n verotettava tulos on 0 €. Yritys  A:n omistavan yhtiön verotettavaan tuloon lisätään konserniavustus 500.000 €, josta Holdingyhtiö AH maksaa veroja 122.50 €, ja sen nettovarallisuus kasvaa 377.500 €. Lopputulos on jälleen sama sen osalta, että kuinka paljon liiketoiminnan tuloksesta maksetaan veroa.

Osingonjaon verotus ja holdingyhtiö

Kun yritys A jakaa omistajalleen voittoa, sitä verotetaan täsmälleen samalla tavalla kuin jos Holdingyhtiö AH jakaa omistajalleen voittoa. Koko holdingyhtiöketjussa siis sekä yritystoiminnan tulos, että voitonjako tulee verotettua täsmälleen samalla tavalla. 

Miksi sitten on holdingyhtiöitä?

Holdingyhtiöiden pääsääntöiset syyt ovat liiketoimintoihin liittyviä syitä järjestää toiminnot ja omistus tietyllä tavalla. Järjestelyllä voi olla myös verovaikutuksia, mutta ensisijaiset syyt liittyvät liiketoimintoihin. Toissijaisesti holdingyhtiöiden avulla voidaan tietyissä tilanteissa säilyttää verotus normaalilla tasolla ja välttää normaalia kireämmät verotustilanteet. Holdingyhtiöillä ei siis verotuksessa saavuteta epäreilua etua, vaan joissain tilanteissa saadaan pidettyä verotus reilulla ja samalla tasolla kuin muilla. Mutta verotus on harvoin se tärkein draiveri. Yrityksen, kun tulee kyetä harjoittamaan kannattavaa ja tuottavaa liiketoimintaa ennen kuin veroja maksetaan. Siksi yritysten huomio kiinnittyy liiketoimintaan. Verojärjestelyillä kun ei synny yhtään liikevaihtoa, josta voisi jäädä tulosta, josta voisi joutua maksamaan veroja.

Kiellämmekö konsernit?

Jos siis kuitenkin kategorisesti pahat holdingyhtiöt kielletään, tällöin kiellämme osakeyhtiöitä omistamasta osakeyhtiöiden osakkeita. Konsernien emoyhtiöt ovat myös holdingyhtiöitä, kun omistavat tytäryhtiöiden osakkeita.

Esimerkiksi uuden liiketoiminnon aloittaminen voi olla melkoinen riski. Tämä riski voi vaarantaa jo olemassa olevan liiketoiminnan ja siihen liittyvät työpaikat. Konsernirakenne voi mahdollistaa uuden liiketoiminnan riskin rajaamisen erilleen muusta liiketoiminnasta keskittämällä sen omaan tytäryhtiöön, jonka alkuvaiheen rahoituksesta emoyhtiö vastaa. Muutenkin konsernirakenne on tehokas liiketoimintojen kehittämisen rahoittamisen väline. Liiketoimintayhtiöiden voittovarat jaetaan emoyhtiöön, josta emoyhtiö allokoi niitä kehitettävien liiketoimintojen käyttöön ja investointeihin. Näin saadaan esimerkiksi vanhat kannattavat liiketoiminnot rahoittamaan uusia innovatioita ja toimintoja.

Onko Suomella varaa kieltää konsernirakenteet, jotka omalta osaltaan tukevat liiketoimintoja ja mahdollistavat nykyisten kasvattamisen ja uusien synnyttämisen?

Sijoitustoiminta

Holdingyhtiö voi olla myös sijoitusyhtiö. Monelle start up –yrityksiin sijoittavalle on helppoa ja selkeää järjestää sijoituksensa yrityksen sisällä, jolloin sijoitusten riskit ovat kyseisessä sijoitussalkussa eikä samassa esimerkiksi yksityistalouden ja perheen kodin kanssa. Verohyötyjä tästä ei saa, mutta voi ehkä nukkua yönsä paremmin.

Onko meillä Suomessa varaa kannustaa riskin välttämiseen ja sijoittamaan varansa jonnekin muualle kuin suomalaisiin pk-yrityksiin ja start up –yrityksiin?

Useiden omistajien omistama yhtiö

Useamman kuin yhden yrittäjän omistamien yhtiöiden voitonjaon ongelmana voi olla yrittäjien erilainen rahan tarve yksityistaloudessaan. Voitonjaon verokohtelu riippuu nostetun osingon määrästä ja yhtiön nettovarallisuudesta. Suuret osingot suhteessa nettovarallisuuteen verotetaan kiristetyn veroasteikon mukaan. Esimerkiksi Yrityksessä AB on osakkaina yrittäjä A ja yrittäjä B tasaosuuksin (50/50). Heidän voitonjakonsa tapahtuu aina omistusten suhteessa. Jos siis A tarvitsee paljon varoja yksityistalouteen ja jaetaan osinkoja kiristetyn veroasteikon mukaan, kohdistuu sama lopputulos B:hen, vaikkei tämä näitä varoja tarvitsisi. Hän joutuu siis maksamaan tarpeettomasti kireämpiä veroja.

Holdingyhtiörakenne voi tässä helpottaa tilannetta. Jos A ja B omistavat yhtiötä AB omien holdingyhtiöidensä kautta, yhtiön AB tulos verojen jälkeen voidaan jakaa heidän holdingyhtiöihinsä, josta molemmat voivat määritellä itse oman voitonjakonsa määrän. Yhtiön liiketoimintaa verotetaan edelleen yhtä paljon, molempia yrittäjiä verotetaan edelleen samalla tavalla – mutta vain toinen menee omasta halustaan kireämmin verotettuun määrään, koska haluaa nostaa ylisuuria osinkoja.

Holdingyhtiörakenne tosin johtaa myös siihen, etteivät tietyt verohelpotukset esimerkiksi sukupolvenvaihdosten osalta sovellu holdingyhtiöihin, mutta soveltuisivat yhteisesti omistettuun liiketoimintayhtiöön.

Holdingyhtiö ei siis ole keino välttää niitä veroja, joita kuuluukin maksaa. Vaan holdingyhtiö voi olla keino järjestää omistus ja liiketoiminta tehokkaimmalla tavalla ja säilyttää normaali verotustaso ilman, että joutuu tarpeettomasti kiristettyjen veroasteikkojen piiriin.

Osakkaaksi tuleminen

Usea nykyinen liiketoiminta nojaa ihmisiin ja osaamiseen. Holdingyhtiörakenne voi olla malli, joka mahdollistaa tällaisten tärkeiden osaajien tulemisen yhtiöön osakkaaksi. Pitkään toimineen yrityksen A voittovarat voivat olla hyvinkin suuret, mikä määrittää pitkälti myös osakkaaksi tulemisen hintaa. Monelle tämä voi nousta esteeksi. Holdingyhtiöiden kautta liiketoimintayhtiön omistaminen mahdollistaa sen, että liiketoiminnassa tarvitsemattomat varat jaetaan voitonjakona holdingyhtiöihin, jolloin liiketoimintayhtiön varat ovat pienemmät. Tällöin uuden osakkaan mukaan tuleminen on edullisempaa. Uuden osakkaan ei siis tarvitse ostaa rahaa rahalla ja rahoittaa tätä pankkilainalla.

Mallissa kaikkien verotus menee edelleen samalla tavalla, vain holdingyhtiöiden kautta. Kyse ei siis tässäkään ole verosäästöstä.

Onko Suomessa varaa estää osaajien ryhtymistä yritysten osakkaiksi? Onko Suomessa varaa estää ja rajoittaa osaajien sitoutumista Suomeen ja suomalaisiin yrityksiin? Onko Suomessa varaa menettää yrityksiltämme yhtään kilpailukykytekijää rekrytointimarkkinoilla?

Omistajanvaihdokset

Holdingyhtiö on varsin käyttökelpoinen työkalu yrityksen omistajanvaihdostilanteissa. Yrityksen arvo on usein euromääräisesti aivan eri tasolla kuin vaikkapa asunnon. Siksi yritysten omistajanvaihdoksiin liittyy erittäin keskeisenä omistajanvaihdoksen rahoituksen ratkaiseminen. Pääsääntöisesti se ratkaistaan lainarahoituksella, jonka kustannus (korot) ja lainan takaisinmaksu hoidetaan luonnollisesti yritykseen toivottavasti syntyvillä tuloksilla.

Ilman holdingyhtiötä lainanottajana on yksityishenkilö. Rakenne on lainoittajapankille huomattavasti ongelmallisempi kuin yhtiön rahoittaminen. Yksityishenkilö voi velkaantua joka suuntaan melko lailla pankin tietämättä ja yksityishenkilö saa hankitun osakeyhtiön osingot, jotka voivat kulua ihan jonnekin muualle kuin lainan lyhennykseen.

Holdingyhtiörakenteessa ostaja perustaa osakeyhtiön, joka ottaa lainan ja ostaa liiketoimintayhtiön osakkeet. Tällöin lainanottanut holdingyhtiö ja sen talous on lainoittaja pankin kontrollissa eikä yrittäjän yksityistalouden riskit vaikuta suoraan lainoittajapankin asemaan. Tällä voi olla olennainen vaikutus ylipäätään lainoituksen syntymiseen ja siten myös omistajanvaihdoksen toteutumiseen. Tällä on olennainen vaikutus myös lainoittajapankin riskiin ja siten korkotasoon, mikä korreloi suoraan yrityksestä rahoituskuluihin tarvittavan voitonjaon määrään.

Onko meillä Suomessa varaa estää tai hankaloittaa yhdenkään yrityksen omistajanvaihdoksen toteutumista? Onko meillä Suomessa varaa siihen, että yrityksen liiketoimintojen kehittämisestä ja turvaamisesta on otettava enemmän varoja omistajanvaihdosten rahoituskuluihin?

Toisena holdingyhtiörakenteen etuna on verotuksellinen etu, jossa tosin kyse on lykkäävästä vaikutuksesta eikä veron määrän pienentämisestä. Otetaan esimerkki, jossa Yritys A tuottaa ennen veroja tuosta 66.225 € eli maksaa yhteisöveroa 16.225 €. Nettotulos siis 50.000 €. Koko tulos jaetaan voitonjakona, joka käytetään kokonaan yritysoston takaisinmaksuun.

Jos yrittäjä ostaa itse suoraan Yrityksen A hän saa osinkoa 50.000 €, josta maksaa korkoja esim. 15.000 €. Tällöin verotettava osinkotulo on 35.000 €, jos yksinkertaistamisen vuoksi veroja menee 30%, eli 10.500 €. Tällöin henkilölle jää käteen 24.500 € lainanlyhennyksiin.

Jos taas yrittäjä ostaa Yrityksen A holdingyhtiönsä kautta, Holdingyhtiö saa osinkoja 50.000 €, josta maksaa korkoja 15.000 € ja sille jää lyhennyksiin 35.000 €.

Kummassakaan tapauksessa yrittäjälle ei vielä jää käteen mitään. Molemmissa tapauksissa liiketoiminnan tuloksesta on maksettu yhtä paljon veroa. Ero on siinä, että holdingyhtiörakenteessa lainanlyhennyksiin tulevat varat eivät tule yksityishenkilölle verotettuna osinkona, vaan ne käytetään ensin lainanlyhennykseen. Holdingyhtiörakenteessa esim. 200.000 €:n laina tulee em. luvuilla maksettua takaisin vähän alle 6 vuodessa. Jotta suoraomistusmallissa sama lainanlyhennysaikataulu toteutuisi, tarkoittaa se, että rakenteessa Yrityksestä A tulisi jakaa osinkoja 65.000 euroa 50.000 €:n sijaan – itse asiassa enemmän, koska todennäköisesti osa osingosta menisi ansiotulo-osingon puolelle ja varmaan ne korkokustannuksetkin ovat suuremmat.

Mitä tämä kaikki tarkoittaa? Suoraomistusmallissa Yritys A joutuu jakamaan osinkoja selvästi enemmän saman lainanhoitamiseen, mikä tarkoittaa varoja pois yrityksen liiketoiminnan turvaamisesta ja kehittämisestä. Holdingyhtiömallissa laina saadaan hoidettua pienemmillä osingonjaoilla. Veronsaajan näkökulmasta ero on siinä, että verottaja saa vähemmän veroja lainanlyhennysaikana. Mutta nämä varat ovat pois yrityksen toiminnasta ja todennäköisesti yrityksen tulevaisuudessa maksamista veroista.

Kyse on veronsaajan näkökulmasta siis verotuksen lykkäämisestä. Suoraomisteisessa mallissa verot kerätään heti ja ne otetaan yhtiöstä. Holdingyhtiömallissa vaihtoehtona on lainan takaisinmaksun jälkeen varakkaampi yhtiö, joka maksaa nuo verot sen jälkeen suuremman voitonjaon veroina tai toivon mukaan varat on käytetty liiketoiminnan kehittämiseen, jolloin lisäksi verotulot kasvavat yritystoiminnasta.

Onko meillä edelleenkään Suomessa varaa hidastaa tai estää yhtään omistajanvaihdosta pk-yrityksissä? Onko meillä Suomessa varaa vaikeuttaa yhdenkään pk-yrityksen toimintaa ja tulevaisuutta? Kuinka paljon enemmän valtio saa aikaan esimerkin 6 vuoden aikana saamillaan muutamalla tuhannen euron veroilla, kuin jos valtio saisi ne myöhemmin lainanlyhennyksen jälkeen ja toivon mukaan yritystoiminta olisi vielä suurempaa?

Vielä verokikkailusta

Paradoksaalisinta viime aikaisessa verokikkailukeskustelussa on lääkäreiden aseman puinti. Useimmat vaativat lääkäriyhtiöihin jotain uutta sääntelyä. Verokikkailun estämiseksi säädettäisiin jotain poikkeuksia liittyen toimialaan. Kyse on arbitraasin luomisesta. Kaikki poikkeuksesta voivat luoda tilanteita, joissa syntyy arbitraasia – eli mahdollisuutta valita toimintamalli tms., jonka verokohtelu onkin eri. Siksi verokikkailun estämiseksi tulisi nimenomaan pyrkiä mahdollisimman neutraaliin verotukseen. Esimerkkinä voi vilkaista vaikka keksihyllylle ruokakaupassa. Oletko joskus ihmetellyt miksi yllättäen keksihyllyyn on ilmestynyt niin paljon karkkihyllyltä tuttuja tuotemerkkejä? Liittyisikö asia siihen, että sokerivero asetettiin koskemaan makeisia – ei keksejä, jotka voivat olla käytännössä sama tuote.

Verokikkailukeskustelussa tulisikin päästä yhdestä ammattiryhmästä keskustelemaan kokonaisuudesta. Ja faktoista. Useat moittivat holdingyhtiöitä, vaikka eivät tiedä mitä ne ovat, kuinka niitä verotetaan ja miksi niitä käytetään. Holdingyhtiöiden puolustajat sitten oikovat väärien käsitysten perusteella esitettyjä esityksiä. Keskustelu ei ole kovin hedelmällistä.

Summa summarum

Holdingyhtiöitä käytetään hyvin useisiin tarkoituksiin. Nämä tarkoitukset harvoin liittyvät verotukseen ja vielä harvemmin normaalin verokohtelun välttämiseen – joskus kyllä siihen pyrkimiseen, kun muutoin jouduttaisiin tarpeettomasti toimenpiteisiin, jotka johtavat kiristettyyn verotukseen. Jääkö valtiolla holdingyhtiöiden takia veroja saamatta? Ei. Miksi siis keskustelemme holdingyhtiöistä verokikkailukeskustelun yhteydessä. Sitä en kyllä tiedä.

Aivan lopuksi haluaisin kysyä kaikilta holdingyhtiöitä kritisoivilta, että mitä holdingyhtiöiden verotuksen osalta halutaan muuttaa? Siis silloin, kun keskustelun pohjana on verotuksen faktat eikä lehtien palstoilta syntyneet mielikuvat.